Sitä ihanaa vihreetä metsää teiden varrella! Huikeeta päästä välillä pois täältä kaupungista jonneki ihan oikeeseen luontoon. Käytiin vähän kävelemässä Point Lookoutilla, meren tyrskyjä ja aikaansaannoksia ihailemassa. Ja sitten biitsille!
Kirja ja mp ja kortit ja kaikki normaali biitsiajanviete jäi mukavasti laukunpohjalle, tämä tyttö nukku ihan oikeesti melkeen koko ajan siinä kauniissa auringonpaisteessa ja ihanassa pienessä tuulenvireessä! Se uni, niinku biitsiunilla on tapana, jätti tietenki omat pienet muistonsa tonne selkäpuolelle...
Biitsin jälkeen lähettiin ettimään ruokapaikkaa ja löydettiinki yks melko kaunis ja nätti kahvilaravintola. Omistajamies, rento aussi, säikäytti meitä vähän huijaamalla et kuvaaminen on kielletty ja että se ottaa meiltä kameran pois, kun vähän innostuttiin enemmän räpsimään :) Sitten se kumminki kiltisti kerto et delfiinit on tulossa jonku ajan päästä, niin että saatiin sitten kaiken päälle vielä nähdä luonnondelfiinejä ihan läheltä!
Päivän viimesessä lautassa takas mainlandille ei ollu liikaa porukkaa, ja me hullut suomalaiset oltiinki melkeen ainoita jotka makaili penkeillä pääkannella tiirailemassa tähtitaivasta kylmästä tuulesta huolimatta. Siinä makaillessa päätin, että kun kerta Grand Canyonillaki, ni kyllä mun täälläki pitää joku yö nukkua taivasalla kunhan kesä taas tulee ja tarkenee. Sitä odotellessa!
Mahtava päivä takana, eikä siihen loppujen lopuksi liikaa vaadittu! Rakastan myös huomisaamua, pariin viikkoon ensimmäinen aamu ettei tarvi laittaa herätyskelloa soimaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti